top of page
Etsi

Ruoantuotannon tulevaisuus viidellä sanalla

MAA-akatemian viljelijöiden, neuvojien ja asiantuntijoiden yhteisö jakaa kokonaisnäkemyksen kestävästä ruoantuotannosta, joka voidaan tiivistää viiteen sanaan: Uudistava viljely, agroekologia, luomu, permakulttuuri ja kokonaisvaltainen tilanpito. Jos pelaisimme koripalloa, peltometsäviljely saisi vuoden 6. pelaajan ja biodynaaminen viljely vuoden puolustavan pelaajan palkinnon. Kumppanuusmaatalous olisi kauden kehittynein pelaaja.

Kullakin kestävän ruoantuotannon suuntauksella ja menetelmällä on oma roolinsa murroksen keskellä olevassa ruokajärjestelmässä. Näkemykset rooleista vaihtelevat ja siksi otimme kantaa. Linkki määritelmiimme löytyy artikkelin lopusta.


Emme keksineet pyörää uudestaan. Baltic Sea Action Group, EARA, Agroecology Europe ja monet muut kestävän viljelyn edelläkävijät ovat ansiokkaasti kirkastaneet näitä avainteemoja. Nojaamme heidän tekemäänsä työhön. Luomutuotanto ei laissa säädeltynä mallina kaipaa suurempaa selittämistä, mutta myös sen paikka murroksessa herättää keskustelua.


MAA-akatemiassa katsomme, että olennaista on oivaltaa uudistavan viljelyn, agroekologian ja rinnakkaisten termien taustalla vaikuttavat periaatteet, liikevoimat ja historiallinen konteksti; tunnistaa ajan ja murroksen varsinainen henki. Monimuotoisuus, ekologinen lukutaito ja sosiaaliset arvot eivät ole päälleliimattavia asioita. Käynnissä ei ole pelkästään maataloustoimialan rakenteellinen muutos, tai muutos markkinaympäristössä. Yhteiskuntamme käy läpi laajemmin kestävyyssiirtymää, jossa uudelleenarvioidaan vallitsevan yhteiskuntasopimuksen, tuotannon arvoketjujen ja talouspoliittisen järjestyksen perustaa ja heijasteita on moneen suuntaan. Näihin liittyviä kulttuurisia arvoja, ihmiskuvaa ja perinteitä tulee myös osata tarkastella.


Avoimuuden ja kuuntelemisen taito

MAA-akatemian yhteisössä harjoittelemme avoimuutta ja kuuntelemista. Vältämme siilojen rakentamista suuntausten välille. Kestävän viljelyn suuntausten taustalla on nähdäksemme yhteinen päämäärä: kestävä, kannattava viljely ja monimuotoisempi ruokajärjestelmä. Jos kuplastaan ei pääse oppimaan muilta, jossain on virhe. Jatkuvan oppimisen, avoimuuden ja systeemisen ajattelun merkitys korostuu entisestään maailmassa, jossa älyteknologia on vienyt kognitiiviset kykymme uudelle tasolle.


Tulevaisuusvisiomme tarkempi kuvaus löytyy täältä.


Tarvitsemme siis monta sanaa ja rohkeutta katsoa isoa kuvaa. Insinöörimäisen tarkat ja tekniset määritelmät ovat hyödyllisiä rajatuissa yhteyksissä. Laajempi murros vaatii taas tulkintaa ja käsitteitä monimutkaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden kuvaamiseen. Tällaisia käytetään väistämättä epäyhtenäisesti, eikä sanojen väliset suhteet ole selvärajaisia. MAA-akatemian määritelmien tarkoitus on tuoda keskusteluun syvyyttä, joustavuutta ja myös selkeyttä. Aika näyttää, kuinka hyvin onnistuimme.


Määritelmiemme taustalta välittyy myös tahtotila keskittyä positiiviseen muutokseen ja rakentaa sitä tulevaisuutta, jonka haluamme nähdä. Ongelmien ja rikki menneiden asioiden osoittelun aika on ohi. Kaikki tietävät jo. Jos eivät tiedä, huomaavat kyllä. Synkistely ja osoittelu harvoin auttaa.


Luomu ja uudistava viljely

Luomun ja uudistavan viljelyn suhde tulee herättämään jatkossakin keskustelua. Luomu on luotettu, tunnettu ja säädelty, mutta myös vakiintunut ja lukkiutunut malli. Uudistava viljely tarjoaa laajemman, joustavamman työkalupakin ja sen parissa mennään usein luomua pidemmällekin. Samalla uudistavaa viljelyä saatetaan tulkita väljästi ja omiin tarpeisiin. Kasvinsuojeluaineiden ja geeniteknologioiden käyttö on eräs keskustelun vedenjakaja, sekä monimuotoisuuden tulkitseminen eri yhteyksissä. Kuluttajan ja toisaalta arvoketjun eri toimijoiden välillä on vielä paljon näkemyseroja.


Voimmekin tarvita yhteisesti sovittuja ja tarkempia uudistavan viljelyn kriteerejä, kenties sertifikaatteja. Näihin kriteereihin emme tässä kohtaa ota kantaa.



Ekologisempaa ruokaa kaupunkilaisille, laadukkaampaa ruokaa omalle yhteisölle

Polkua kohti kestävämpään viljelyä ei kuljeta samalla tavalla eri tiloilla, arvoketjuissa ja mittakaavoissa.


Kaupunkiväestölle ja kauppoihin ruokaa tuottavat maatilat ja teollisen mittakaavan arvoketjut kehittävät nyt vauhdilla ekologisempia tuotantotapoja, käytännössä parantamalla maaperän kasvukuntoa sekä opiskelemalla ekologisen monimuotoisuuden hyötyjä ja myös välttämättömyyttä. Miljardimarkkinalla uudistavan viljelyn periaatteet, ja mahdollinen tuleva kriteeristö, ovat hyödyllinen viitekehys luomutuotantoa täydentämään. Isolla markkinalla on isoja pelureita, saavutettuja etuja ja muutoksessa myös isoja häviäjiä ja kyvykkäitä jarrumiehiä. Iso laiva ja vakiintunut järjestys (regiimi) kääntyvät työläästi. Lainsäätäjä eli tukien maksaja tuuppaa parhaansa mukaan.


Lähempänä ruohonjuuritasoa pioneerituottajat, nuoret viljelijät ja alanvaihtajat tekevät jotain erilaista. Ilmiö tuntuu jäävän valtavirtakuplien tietäjiltä vähälle huomiolle. . Nämä pioneerit haluavat tuottaa nykyistä korkealaatuisempaa ruokaa ekologisilla periaatteilla myös omalle perheelle ja lähiyhteisölle. Tilakoko on usein pienempi ja kontakti markkinoille erilainen, useimmiten suoramyynti kuluttajille tai ravintoloihin. Julkinen tuki on vähäistä. Tyypillisiä toimintamalleja ovat kumppanuusmaatalous, REKO-myynti ja artesaaniruoan jalostaminen. Monimuotoisuuspyrkimykset ja sosiaaliset innovaatiot korostuvat. Näitä innovaatioita kuvaavat hyvin termit agroekologinen liike ja permakulttuuri, joskin kansainvälisesti uudistavalla viljelyllä tarkoitetaan usein samaa.


Yksiselitteisiä määritelmiä etsiville ei siis ole luvassa helpotusta.


Muutosta ylhäältä ja alhaalta

Agroekologisessa liikkeessä puhutaan paljon muustakin kuin ekologisesta, monimuotoisesta ja kannattavasta viljelystä - joskin se on liikehdinnän ytimessä. Liikkeessä rakennetaan ekologisen tuotannon ohella myös paikallisempia ruoan arvoketjuja, yhteisölähtöistä viljelyä, ruokakansalaisuutta, eheämpää luontosuhdetta, terveellisiä elämäntapoja sekä laajemmin uudistuvaa, kohtuullista, oikeudenmukaista ja planetaariset rajat tunnistavaa aineellista kulttuuria. Heille muutos lähtee omalta lautaselta ja markkinaosuuden kasvattaminen tulee vasta tämän jälkeen.


Uudistava viljely ja agroekologia ovat monessa mielessä sisarkäsitteitä. Pidämme silti tärkeänä, että rinnakkaisten kehityskulkujen erilaisuudet ja jännitteet tunnistetaan. Teolliset ja tiukasti säännellyt ruokaketjut etsivät uudistavan viljelyn ja luomun kautta polkua kohti tasapainoisempaa ja ekologisesti kestävämpää tuotantoa. Pienemmässä mittakaavassa ja marginaaleissa taas rakennetaan erilaisiin periaatteisiin perustuvaa ruoantuotantoa ja -vaihdantaa. Nuoret sukupolvet vaikuttavat kiinnostuneen enemmän jälkimmäisestä.


Ekologiset periaatteet ja kokonaisvaltaisen kestävyyden tavoittelu yhdistävät käytännössä kaikkia. Kaikille on oma paikkansa. Jokaisen tilan tulee myös itse kulkea omaa polkuaan ja määriteltävä selkeästi omat tavoitteensa. Yrittäjähenkeä tarvitaan kaikissa suuntauksissa.




Kirjoittajat

Antti Luomala, toimitusjohtaja

Aleksis Kyrö, hallituksen puheenjohtaja







 
 
bottom of page